Published: May 16th 2025, 1:00:39 pm
Osa 1.Jännite
Kello oli jo yli kuusi illalla, ja koko toimistokerros oli hiljentynyt. Kaikki olivat lähteneet viikonlopun viettoon
- paitsi sinä ja Miima.
Olit jäänyt viimeistelemään esitystä maanantaiksi, mutta et voinut olla huomaamatta, miten usein Miima käveli työpisteesi ohi. Teillä oli ollut pientä flirttiä jo kuukausien ajan - palavia katseita palaverien aikana, ohimennen osuvia kosketuksia, ujoja hymyjä.
Tähän asti kaikki oli pysynyt rajoissa.
Nyt, kun toimisto oli tyhjä, ilmassa tuntui olevan jotakin muuta.
Jännite, joka oli aiemmin verhoutunut työrooleihin, sai tilaa hengittää.
"Tarvitsetko apua?" Miima kysyi hymyillen, samalla nojaten ovenkarmiin.
Katsoit häntä tietäen tarkalleen, ettei kyse ollut
papereista. "Ehkä vähän," sanoit hitaasti,
sulkien kannettavan kannen.
Miima astui lähemmäs. Hänen katseensa oli erilainen nyt - tummempi, varmempi, himokkaampi.
Miima pysähtyi tuolin taakse ja kumartui niin lähelle, että pystyit haistamaan hänen tuoksunsa ja tuntemaan hengityksensä niskassasi.
"Vaikuttaa siltä, että sä kaipaat enemmän taukoa kuin apua." Miima kuiskasi korvaasi.
Tunsit kuinka veri alkoi virtaamaan kehossasi, sydämesi alkoi hakata ja hengityksestäsi tuli raskaampaa.
Käännyit, nousit seisomaan ja jäit aivan hänen
eteensä. Katsoitte toisianne silmiin, välillänne ei ollut enää mitään muodollista.
Miima tarttui paitasi kauluksiin, ja veti suudelmaan
- ensin nopeaan, sitten paljon hitaampaan ja nälkäisempään.
Vastasit siihen koko kehollasi, kätesi
hakeutuivat hänen lantiolleen ja painoit hänet itseäsi vasten. Tunsit kuinka kovetuit ja huomasit Miimankin huomaavan sen.
Miima asetti kätensä kulliasi vasten ja alkoi hieroa. Hetken päästä hän aukaisi sepaluksen, työnsi kätensä housuihisi.
”Sä oletkin iso poika.” Miima kuiskasi ja näykkäsi korvanlehteäsi.
Tykkää, jos haluat jatko-osaa tarinalle. 😉