Published: August 22nd 2025, 1:00:06 pm
Osa. 1 Minun vaimoni, toisen naisen kielessä
Tulin kotiin aiemmin kuin piti.
Olin peruuttanut työkeikan, en kertonut kenellekään. Ajattelin yllättää vaimon — ehkä käydä suihkussa, tilata viiniä, viettää ilta kahdestaan.
Mutta kun avasin oven, heti jokin tuntui… eriltä.
Ei ääniä olohuoneesta.
Ei keittiöstä.
Mutta yläkerrasta — hiljainen, matala naurahdus.
Nainen.
Mutta ei minun vaimoni ääni.
Ei yksinään.
Hiivin portaat ylös, sydän hakaten. En ollut varma, mitä odotin.
Oven takana kuulin sen selvemmin.
Huokauksia.
Kahden naisen hengitystä.
Suudelman märkä ääni.
Ovi jäi auki ehkä kymmenen senttiä.
Ja minä katsoin.
Vaimoni makasi sängyllä — täysin alastomana, hiukset levällään, huulet turvonneina.
Toinen nainen — vaaleahiuksinen, ehkä hieman nuorempi — oli hänen välissään, kasvot hautautuneena hänen jalkojensa väliin.
Ja vaimoni…
Vaimoni nytkähteli, puristi lakanoita, henkäili hiljaa nimeä, jota minä en ollut koskaan kuullut hänen sanovan.
Minun ensimmäinen reaktioni olisi voinut olla raivo.
Petetyksi tuleminen.
Mutta se ei ollut sitä.
Se oli silkka halu.
Räikeä, kuuma kiihko, joka räjähti suoraan mun jalkoihin.
Katsoin, kun nainen nuoli vaimoani.
Pitkiä, märkiä vetoja kielellä.
Sormet, jotka liukuivat sisään.
Kielet, jotka sekoittuivat suudelmassa, kun he vaihtoivat paikkaa.
Vaimoni kieli toisen naisen nänneillä, hänen sormensa syvällä toisen pillussa.
Ja minä… seisoin ovenraossa housut auki, kalu kädessä.
Runkkasin itseäni hiljaa, katsellen omaa vaimoani niin vapaana, niin villinä, etten ollut koskaan nähnyt häntä sellaisena.
“Lisää… älä lopeta,” hän kuiskasi toiselle naiselle.
“Haluan, että tulet mun suulle.”
Ja tuo toinen — ohjasi pillunsa suoraan vaimoni huulille.
Ja mun vaimo — nuoli.
Ahnaasti. Koko kieli, koko suu, silmät kiinni, kuin olisi syönyt jotain makeinta mitä tiesi.
Toinen nainen istui hänen kasvoillaan, ratsasti hänen suullaan, huusi hiljaa.
Ja minä… minä puristuin yhä tiukemmin itseeni.
Lopulta, kun molemmat nytkähtelivät, toinen kaarella, toinen täristen kielen alla, minäkin laukesin.
Hiljaa. Seisaaltaan.
Siemenet valuen matolle.
Katse naulittuna heihin, molemmat kosteina ja läähättävinä, suudellen, halaillen, kuin maailma olisi unohtunut.
Minä vedin vetoketjun hiljaa kiinni.
Poistuin varpaisillani, keittiöön, laitoin veden kiehumaan, kuin en olisi koskaan nähnytkään.
Mutta sisälläni…
Halusin nähdä sen uudestaan.